Valtakunnallisen Nova-novellikilpailun tulokset julkistettiin Finncon-tapahtumassa Tampereella perjantaina 20.7.2012. Kilpailun voittajaksi selvisi novellilla “Kiven värit” helsinkiläinen Jenni Kauppinen, joka sai myös viidennen sijan toisella novellilla. Toiseksi tuli hämeenlinnalainen Ulla Susimetsä novellilla “Surunkantaja” ja kolmanneksi turkulainen Sanna Mörsky novellilla “Konsulttitoimisto Clavicula”.

Tänä vuonna kolmattatoista kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 85 kirjoittajaa yhteensä 104 novellilla. Mukana oli sekä aloittelevia että kokeneempia kirjoittajia eri puolilta Suomea. Kymmenen kärki oli tänä vuonna aika tasainen. Mukana oli niin scifiä kuin fantasiaa, ja suosittuja teemoja olivat muodonmuu-tokset, varjot ja kaksoisolennot sekä lapsinäkökulma.

Nova on palautteellinen science fiction- ja fantasianovellien kirjoituskilpailu, ja sen tarkoituksena on sekä kannustaa kirjoittamaan että kouluttaa kirjoittajia. Kaikki osallistujat saavat yleispalautteen ja 25:n kärki henkilökohtaisen palautteen. Kilpailun järjestävät Suomen Tieteis- ja Fantasiakirjoittajat ry ja Turun Science Fiction Seura ry.

Esiraati, johon kuuluivat Kirsi Saaros, Henna Sinisalo ja Timo Saarto, arvosteli kaikki novellit ja valitsi niistä finaaliin 25 parasta, joista tuomaristo valitsi kymmenen kärjen. Tuomareina toimivat tänä vuonna kirjailija-toimittaja Saara Henriksson, Portti- ja Atorox-voittaja ja kirjailija Heikki Nevala, kirjailija-päätoimittaja Tuomas Saloranta sekä spefikirjoittaja Tarja Sipiläinen.

Tulokset:

1. Jenni Kauppinen: Kiven värit (200 €)
2. Ulla Susimetsä: Surunkantaja (100 €)
3. Sanna Mörsky: Konsulttitoimisto Clavicula (50 €)
4. Inkeri Kontro: Säröjä (40 €)
5. Jenni Kauppinen: Varas ja varjo (40 €)
6. Samuli Antila: Karkurin tapaus (40 €)
7. Markus Harju: Hopeamorsian (40 €)
8. Shimo Suntila: Janus (40 €)
9. Jenni Kärppä: Isoisä (40 €)
10. Maiju Ihalainen: Sirin piilo (40 €)

Loppukilpailuun pääsivät lisäksi seuraavat nimimerkit: Angel, Antero, Aura Kurki, Frederica, Joonilla, Kirjeenvaihtaja, Koi, Kosh, MM, naispaholainen, Niobe N., Rokkit, Sigyn, Suurenmoinen johtaja, ja W.

Onnittelut kaikille sijoittuneille!

Nova 2012 -kirjoituskilpailun yleispalaute

Vuoden 2012 Nova-kirjoituskilpailuun lähetettiin 105 novellia, mutta yksi kirjoittaja veti novellinsa pois. Mukana oli siis 85 kirjoittajaa yhteensä 104 tekstillä. Esiraati valitsi loppukilpailuun 25 novellia, joista tuomaristo palkitsi kymmenen.

Taso oli tänä vuonna selvästi korkeampi kuin edellisenä vuonna; heikkotasoisia novelleja oli mukana huomattavasti vähemmän ja keskivahvoja novelleja enemmän. Myös sellaisia novelleja, joista kokonaan puuttui spekulatiivinen elementti, oli edellisvuotta vähemmän. Sen sijaan eräissä novellissa spekulatiivisuus oli vähäistä tai merkityksetöntä tarinan kannalta, ja joissain novelleissa päähenkilön kokemat oudot asiat oli kuvattu niin epäuskottavasti, että lukijan oli helpointa tulkita ne mielenterveysongelmiksi.

Suosittuja teemoja olivat demonit ja demoneiden manaus, erilaiset uskonnolliset – etenkin kristinuskoon liittyvät – aiheet, maailma maailmanlopun jälkeen, dystopiat, metamorfoosit, kuolema ja kuolemanjälkeinen elämä, ihmisen ja luonnon välinen suhde, eläinten oikeudet, robotit, varjot ja vampyyrit. Myös televisiosarjoista ja kirjoista saadut vaikutteet näkyivät tänä vuonna monissa novelleissa niin hyvässä kuin pahassakin.

Päähenkilö paperista, maailma fantasiageneraattorista

Vaikka novellisato olikin tänä vuonna keskimäärin korkeatasoisempi kuin viime vuonna, olisi monissa novelleissa kuitenkin paljon kehitettävää etenkin päähenkilön ja maailman osalta.

Useissa novelleissa henkilöhahmoista ei paljastettu lukijalle juuri mitään, aina ei edes nimeä eikä sukupuolta. Taitavan kirjoittajan käsissä tämä voi toimia tehokeinona, mutta on syytä muistaa, että täysin hajuttomaan ja mauttomaan päähenkilöön on vaikea samastua. Päähenkilön taustoja kannattaakin valottaa ripottelemalla pieniä tiedonmurusia luontevasti sinne tänne tekstin lomaan.

Monet kirjoittajat osoittivat fantasiamaailmojen luonnissa mielikuvituksettomuutta. Monissa novelleissa vieraan maailman paikannimiä, yhteiskuntaa, kulttuuria, uskontoa tai muita ominaispiirteitä ei kuvailtu lainkaan tai juuri lainkaan. Tällaisessa tapauksessa lukijan on hyvin vaikea päätellä edustaako novelli ylipäätään fantasiaa vai onko kyseessä sittenkin muutaman vuosisadan taakse omaan maailmaamme sijoittuva historiallinen novelli. Erityisen hankalaa tämä on silloin, kun päähenkilönä on ihminen, joka on ammatiltaan esimerkiksi varas tai palkkamurhaaja, eikä koko novellin aikana tapahdu mitään sellaista, mitä ei olisi voinut tapahtua joskus menneillä vuosisadoilla omassa maailmassamme.

Novellin anatomia ja patologia

Vaikka novellin idea ja juoni olisivat loistavia ja omaperäisiä ja henkilöhahmot ja maailma kiinnostavia ja uskottavia, voi lopputulos silti olla täydellinen pannukakku. Tarinan voi kertoa monella tavalla, eivätkä kaikki tavat toimi yhtä hyvin.

Novellisadon yleisimmät ”kirjoitustekniset ongelmat” liittyivät tänäkin vuonna novellin rakenteeseen. Tyypillisiä olivat jaarittelevat alut, liian pitkät ja tapahtumattomat tai selittelevät keskikohdat ja venytetyt tai töksähtävät loput. Jotkut kisaan lähetetyt tekstit vaikuttivat pikemminkin romaanin luvuilta kuin novelleilta.

Tavalliseen tapaan myös tiedon panttaaminen tai liiallinen selittely olivat yleisiä ongelmia, ja etenkin jälkimmäiseen moni kirjoittaja sortuu. Vaikka tuntemamme maailma olisikin lähes tuhoutunut, ja novellissa elettäisiin aivan toisenlaiseksi muuttuneessa ympäristössä, ei silti ole syytä selostaa lukijalle seikkaperäisesti mitä kaikkea on tapahtunut oman aikamme ja novellin tapahtuma-ajankohdan välillä. Joitain vihjeitä kyllä, mutta ei koko historiikkia.

Kannattaa myös tarkoin harkita, minkälaisista asioista hahmot voivat luontevasti ja uskottavasti keskustella – ja mitkä ovat heille täysiä itsestäänselvyyksiä, joita ei ole tarpeellista lausua ääneen.

Eräissä novelleissa mielenkiintoisen spekulatiivisen idean taustoittamiseen oli nähty valtavasti vaivaa, mutta tarinan kehittely oli jäänyt vähemmälle. Hyvä idea sellaisenaan ei riitä, vaan toimiakseen novelli tarvitsee myös hyvän tarinan.

Novellin nimeäminen ei ole aivan helppoa, mutta se on silti yksi niistä asioista, joihin kannattaa panostaa, sillä nimi antaa ensivaikutelman novellista. Hyvä nimi kuvaa novellia, mutta ei ole liian geneerinen. Tänäkin vuonna kilpailussa oli useita samankaltaisia nimiä ja jopa täysin samannimisiä novelleja. Ideaalitapauksessa lukija pystyy jälkikäteen pelkän nimen perusteella palauttamaan mieleensä, mistä novellista oli kysymys. Nimi ei kuitenkaan saa paljastaa liikaa juonesta, eikä sen ole suotavaa olla liian pitkä eikä liian hölmö.

Konsteja novellin hiomiseen ja viimeistelyyn

Tekstin luettavuutta voi parantaa yksinkertaisillakin keinoilla, kuten pitämällä huolen siitä, että kappaleet ovat eri pituisia. Tasapaksut kappaleet nimittäin tekevät tekstin lukemisesta uuvuttavaa. Puuduttavaa on sekin, jos virkkeet ja kappaleet toinen toisensa perään alkavat ”hän”-sanalla. Tekstiä kannattaa elävöittää ja rikastuttaa käyttämällä kieltä monipuolisesti ja oivaltavasti.

Ylipitkät repliikit kuulostavat luennoivilta ja usein myös epäuskottavilta. Niistä voi hankkiutua eroon aloittamalla lyhyellä repliikillä ja korvaamalla loppu kerrontaa käyttämällä. Tekstiä kannattaa myös lukea ääneen, jolloin on helpompi hahmottaa, millainen puhe kuulostaa aidolta.

Kun novelli on kirjoitettu, se kannattaa panna pöytälaatikkoon hautumaan. Kuukauden tai kahden jälkeen tekstiä voi katsoa uusin silmin. Uudelleen arviointi onnistuu vielä paremmin, jos novellin fontin vaihtaa ennen tekstin tulostamista, sillä silloin erilaiset ongelmat ja mahdolliset kirjoitusvirheet osuvat silmiin helpommin. Tekstiä lukiessa kannattaa miettiä sen sisältöä, rakennetta, kieliasua ym. ja kirjata ajatuksia muistiin. Tämän jälkeen novellista on aika kirjoittaa uusi, parempi versio.

Myös ystävien ja sukulaisten apua kannattaa hyödyntää, jos se vain suinkin on mahdollista. Ulkopuolinen lukija saattaa kirjoittajaa itseään paremmin havaita tekstin puutteet ja ongelmakohdat. Tällä tavoin kirjoittaja saa tietää mitkä novellin osa-alueet vaativat erityistä huomiota.

Virheetöntä suomen kieltä oppii parhaiten lukemalla ja kirjoittamalla paljon. Spekulatiivisen fiktion lukeminen kannattaa myös siksi, että sillä tavalla oppii tuntemaan genren kliseet. Kliseitä ei kirjoittaja voi täysin välttää, mutta niitä ei myöskään kannata pelätä. Kun kuluneet ideat muovailee uusiksi ja pintakäsittelee ne jollakin tavanomaisesta poikkeavalla materiaalilla, on lopputulos usein raikas ja erilainen.

Tähän yleispalautteeseen on koottu esiraadin havaintoja koko kilpailun sadosta. Novelleissa oli paljon hyvää ja mielenkiintoista, mutta myös parantamisen varaa, kuten yllä olevasta ilmenee. Haluamme kannustaa kaikkia osallistujia eteenpäin kirjoittamisen toisinaan kivikkoisella, mutta usein myös iloa ja tyydytystä tuottavalla polulla! Saadessasi tämän palautteen on vuoden 2013 Novan deadlineen likimain puoli vuotta… eli sinulla on vielä runsaasti aikaa tarttua sulkakynään tai istahtaa koneen ääreen uusia tarinoita kirjoittamaan!