Jaettu voitto Anne Alasirniölle ja Niilo Seväselle

Valtakunnallisen Nova 2007 -novellikilpailun tulokset julkistettiin Finncon 2007 -tapahtumassa Jyväskylässä lauantaina 14.7. Ensimmäinen palkinto jaettiin oululaiselle Anne Alasirniölle novellillaan ”Merestä olet sinä tullut” ja kuopiolaiselle Niilo Seväselle novellillaan ”Talven portti”. Kolmanneksi tuli helsinkiläinen Timo Saarto novellillaan Varrella virstan”.

Tänä vuonna kahdeksatta kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 96 kirjoittajaa yhteensä 133 novellilla. Mukana oli sekä aloittelevia että kokeneempia kirjoittajia eri puolilta Suomea.

Esiraati, johon kuuluivat Anna Ohinmaa, Leila Paananen ja Tuukka Urpi, arvosteli kaikki novellit ja valitsi niistä finaaliin 22 parasta, joista tuomaristo valitsi kymmenen kärjen. Tuomareina toimivat Suvi Allén, Pasi Karppanen, Liisa Rantalaiho, Katja Salminen ja Miina Supinen.

Kisan kärki erottui hyvin selvästi, mutta kärjessä oli puolestaan niin tasavahvoja novelleja, että tuomaristo päätti tänä vuonna jakaa ensimmäisen sijan kahden hyvän mutta erilaisen novellin kesken. Toisaalta kahdenkymmenenkahden finalistin joukossa on useita novelleja, joiden kohdalla tuomaristo suosittelee korjailua tai uudelleenkirjoittamista. Kymmenen kärkeen valikoituneissa novelleissa korostuivat fantastiset kauhuelementit, ja lisäksi usea novelli oli sijoitettu historialliseen kontekstiin. Toistuvasti novelleissa tuli esille vesi ympäristönä: meri, järvi tai joki ja niihin liittyvät kriisit, toiveet ja pelot.

Nova on palautteellinen science fiction- ja fantasianovellien kirjoituskilpailu, ja sen tarkoituksena on sekä kannustaa kirjoittamaan että kouluttaa kirjoittajia. Kaikki osallistujat saavat yleispalautteen ja 25:n kärki henkilökohtaisen palautteen. Kilpailun järjestivät Suomen Tieteiskirjoittajat ry. ja Turun Science Fiction Seura ry, ja se on saanut rahoitusta Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä.

Tulokset

1. Anne Alasirniö: Merestä olet sinä tullut (150 €)
   Niilo Sevänen: Talven portti (150 €)
2. Timo Saarto: Varrella virstan (100 €)
3. Timo Saarto: Poika ja tinasotamies (40 €)
4. Liisa Nurro: Luostarin ikkuna (40 €)
5. Hanne Martelius: Legenda (40 €)
6. Jussi Katajala: Morgan Giffordin maalaukset (40 €)
7. Heini Kalliomäki: Täällä lie lohikäärmeitä (40 €)
8. Heikki Nevala: Herra Tvist (40 €)
9. Tuomas Saloranta: Joelta tullut (40 €)

Loppukilpailussa olivat lisäksi mukana seuraavat kirjoittajat: Mirka Ulanto, Elli Leppä, Otto Sinisalo, Tuomas Saloranta (kahdella novellilla), Christine Thorel, Rauni Lintula, Piia Tirronen, Tiina Raevaara, Kantis Väisänen, Mikko Honkala ja Tapio Kujala.

Voittajien luonnehdinnat

1. Merestä olet sinä tullut

Kun ihmiset hukkuvat mereen, mitä heidän ruumiilleen siellä tapahtuu? Pikkutyttö suree leikkitoveriaan, joka satojen muiden lailla on hukkunut laivan mukana. Kauhuelementtejä käyttävä novelli on rakenteeltaan erittäin hyvin rytmitetty, psykologisesti herkkä kuvaus pelosta ja surusta.

1. Talven portti

Viikinkilaivan miehistö uskoo löytäneensä rikkaan saaren ryöstettäväkseen, mutta talven uhka onkin lähempänä kuin he luulivat. Omalla tulkinnallaan pohjoisen mytologiasta kirjoittaja luo novelliin mukaansatempaavan juonen ja miljöön.

3. Varrella virstan

Nuoret viettävät lauantai-iltaa autoajelulla, mutta Virstan varrella aika noudattaakin toisia lakeja. Novellin tyyli ja tunnelma pysyvät hyvin hallussa alusta loppuun.

4. Poika ja tinasotamies

Fabian osallistuu seurapiirien spiritistiseen istuntoon ja kohtaa torjutun muistonsa. Kirjoittaja hallitsee erinomaisesti sekä novellin ajankuvan että henkilökuvauksen.

5. Luostarin ikkuna

Elisa pakenee näkyjään luostariin, mutta ne eivät jätä häntä rauhaan. Omaperäinen, hauska tarina, joka houkuttaa lukemaan eteenpäin.

6. Legenda

Sukupolvien vaihtumisen alkumyytti, jossa on oma vahva tunnelmansa ja kuvastonsa.

7. Morgan Giffordin maalaukset

Dekkarityyliin kirjoitettu mukaansatempaava tarina maalauksista, joiden tieto on edellä aikaansa.

8. Täällä lie lohikäärmeitä

Rakenteellisesti hyvin hallittu parodia lohikäärmeestä ja kyläläisistä.

9. Herra Tvist

Puukkojunkkarien aikaan sijoitettu dramaattinen tarina hyödyntää P. Mustapään runoa. Erityisen vaikuttavaa on novellin pohjanmaalainen tuntu ja unenomainen aaveen kuvaus.

10. Joelta tullut

Nuori säätyläistyttö kohtaa kesähuvilan metsässä oudon pojan. Vai mistä on kysymys? Novellissa viehättää erityisesti aistimusten kuvaus.

NOVA 2007 -kirjoituskilpailun yleispalaute

Tämän vuoden Novan kärkikymmenikön novelleissa korostuivat ennen kaikkea kauhu ja fantasia. Novelleista moni oli sijoitettu historialliseen ympäristöön, mutta puhdasta, geneeristä fantasiaa edusti vain yksi novelli. Tämä on toisaalta ollut Novassa trendinä jo useamman vuoden ajan. Merkillepantavaa kuitenkin on se, että yhdenkään kärkikymmenikön novellin ei voi sanoa edustavan puhdasta scifiä.

Kisaan lähetetyissä teksteissä oli havaittavissa muutamia selkeitä teemoja. Yksi niistä oli vesielementti. Useammassa tarinassa hukuttiin meriin, järviin tai lampiin, tai sitten niillä oli muuten oleellinen rooli tarinassa. Toinen selkeä elementti oli metsä sekä laajemmin ihmisen luontosuhteen käsittely. Myös parisuhteen problematiikka kohosi novelleissa esille. Edellisten vuosien tapaan moni teksti oli nytkin sijoitettu koto-Suomeen.

Mukana olleille teksteille on annettava tunnustusta niiden idearikkaudesta. Kirjoittajat olivat selvästi käyttäneet mielikuvitusta tarinoita ideoidessaan: ihmisten nenät vaihtavat paikkaa, kryptoristikko on riivattu, kahvi putoaa kupista kaadettaessa kattoon, taulut ennustavat tulevaisuutta, maailmanloppu alkaa Nousiaisista.

Toisaalta näyttää siltä, että Novan kaltaiselle aloittelijoille tarkoitetulle kisalle on olemassa edelleen selvä tilaus. Novellien yleinen taso nimittäin tuntui nyt olleen selvästi heikompi kuin muutamina aiempina vuosina. Monilla kirjoittajilla oli selvää haparointia jopa suomen kieliopin perussääntöjen hallinnassa. Kannattaa muistaa, että kieli on kirjoittajan työkalu. Sen pitää olla kunnossa, tai tarinan välittyminen lukijalle vaarantuu.

Monissa kärkikymmenikön ulkopuolelle jääneissä teksteissä oli kuitenkin havaittavissa selvää potentiaalia. Voisi sanoa, että tänä vuonna mukana oli paljon kirjoittajia, joilla on lahjoja, mutta ei vielä kokemusta. Tällaiset kirjoittajat eivät kaipaa mitään muuta kuin lisää harjaantumista. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla!

Esiraati joutui tänäkin vuonna karsimaan muutamia tekstejä sääntörikkomusten vuoksi ja kehottaa kirjoittajia lukemaan säännöt huolella. Kaksi novellia hylättiin, koska kirjoittaja oli laittanut liuskoihin oman nimensä näkyviin. Kahdessa novellissa taas ei ollut mukana minkäänlaista sf/f-elementtiä. Viides tarina hylättiin, koska kyseessä ei ollut novelli, vaan näytelmän käsikirjoitus.

Tuttuun tapaan alle on koostettu lista yleisistä kompastuskivistä, jotka nousivat tänä vuonna esiin. Mukana on päällekkäisyyttä edellisten vuosien yleispalautteiden kanssa, sillä monet mainituista seikoista tuntuvat vaivaavan uusia kirjoittajia vuosi toisensa jälkeen. Ensi vuoden kisaan osallistumista kaavailevien kannattaakin silmäillä myös aiempien vuosien yleispalautteita, jotka ovat luettavissa Novan www-sivuilla

Kilpailun järjestäjät haluavat kiittää kaikkia Novaan osallistuneita. Ensi vuonna uudestaan!

Kliseet

Aihetta valitessaan uusi kirjoittaja kuvittelee usein keksineensä jotain ensimmäistä kertaa ja rakentaa tarinansa sen varaan. Todellisuudessa samaa koukkua on voitu käyttää jo lukemattomissa tarinoissa. Vaarallisimmillaan kliseet ovatkin silloin, kun kirjoittaja itse ei tajua niitä sellaisiksi. Tällöin puhutaan ”pyörän keksimisestä uudelleen”.

Kuluneita aiheita ovat esimerkiksi kuolemanjälkeinen odotustila, androidin tai vampyyrin sekä ihmisen välinen rakkaustarina, robotit, tietokoneet tai hirviöt nousemassa luojaansa tai isäntäänsä vastaan, maapalloa kohtaava tuho, kohtaamiset muukalaisten kanssa, ajassa matkustaminen, ihmissudet, vampyyrit ja muut mytologiset olennot, jalot tai langenneet haltiat, synkkää salaisuutta kantavat kostajat ja niin edelleen.

Miten sitten pystyy välttämään kliseen tai mistä sellaisen tunnistaa? Kannattaa lukea paljon alan kirjallisuutta, tutustua netistä löytyviin kliseeluetteloihin ja muistaa, että elokuvista tai tv-sarjoista lainaaminen on varmin tapa mennä metsään.

Ei kuitenkaan kannata lannistua. Mikään ei estä kirjoittamasta kliseistä, mutta silloin aiheeseen on keksittävä tuore näkökulma. Teemaa on osattava syventää ennennäkemättömään suuntaan esimerkiksi tyylilajia vaihtamalla. Mikä olisi kaikkein epätodennäköisin näkökulma tai miljöö käsitellä ideaa? Hyvä keino on myös yhdistää kaksi aivan erilaista asiaa tai ideaa ja kokeilla, syntyisikö niiden avulla uusi näkökulma vanhaan aiheeseen.

Sf/f-elementin rooli

Tänäkin vuonna Novassa oli mukana paljon tekstejä, joiden sf/f-aines oli ohut ja päälle liimatun oloinen. Toisin sanoen tarina saattoi olla realistista valtavirtaa viimeiseen kappaleeseen asti, johon oli ujutettu mukaan jokin pieni sf/f-elementti.

Novellissa saattoi toisaalta olla sf/f-elementti, mutta sitä ei käsitelty kunnolla, vaan se ohitettiin hyvin pintapuolisesti, ja itse tarina olisi hyvin voinut sijoittua realistiseen arkitodellisuuteen. Voisiko novellistasi poistaa sf/f-elementit, ilman että juoni kärsisi tai tarina menettäisi mitään oleellista?

Toisaalta lukija tulisi pystyä johdattamaan luontevasti tarinan maailmaan. Etenkin scifissä ero puhki selitetyn ja käsittämättömän välillä on hiuksenhieno, ja keskitietä on vaikea kokeneenkin kirjoittajan löytää. Mieti, paljonko lukija ylipäätään tarvitsee selittelyä. Luota hänen havaintokykyynsä ja vältä ”infodumppeja”.

Muista kuitenkin, että lukija tarvitsee edes hiukan tietoja siitä, missä mennään. Lukija nimittäin vain ärsyyntyy, jos ei lainkaan tajua, mistä on kyse. Hyvä tapa on ottaa mukaan jokin ulkopuolinen henkilöhahmo, joka tutustuessaan uuteen paikkaan johdattaa lukijan maailmaan sisälle.

Juonenkuljetus

Novelli on niin lyhyt tarinamuoto, että kerronta kannattaa ehdottomasti aloittaa siitä, mistä itse tapahtumatkin alkavat. Novelli ei siis tarvitse pohjustuksia, vaan asiaan kannattaa mennä heti, mahdollisesti jopa keskeltä tapahtumaa. Muista, että lukija on saatava kiinnostumaan novellista heti ensimmäisessä kappaleessa. Jos haluat kertoa, mitä on tapahtunut aiemmin, lyhyet takaumat ja muistelut tekstin keskellä ovat hyvä keino siihen.

Ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan, sinulla pitäisi olla pääpiirteissään selvillä, miten tarina loppuu. Jos kirjoittaja ei tiedä, minne hänen tarinansa on menossa, lopputulos on usein sekava. Myös henkilöhahmojen ja maailman suunnittelu pitäisi hoitaa ennen kirjoittamisen aloittamista. Jos nämä seikat eivät ole selvillä, näkyy se lopputuloksessa.

Mieti tarinasi uskottavuutta ja loogisuutta; onko jokin juonenkäänne uskottava lukijankin mielestä, vai onko se mukana vain, jotta kirjoittaja saisi kuljetettua päähenkilöään haluamaansa suuntaan ja kohti loppukliimaksia? Juonenkäänteiden pitäisi myös sopia loogisesti novellin maailmaan.

Kuvittele juoni kaarena tai polkuna paikasta A paikkaan B. Sen pitää olla selkeä, sillä sivupolut eivät kuulu novelliin. Jos kuitenkin haluat kuljettaa kahta eri juonta samassa tarinassa, ne on tuotava lopussa yhteen, tai ainakin niiden välisen suhteen on selvittävä.

Joidenkin Novaan lähetettyjen novellien kohdalla tuntuu myös siltä, että kirjoittaja on ymmärtänyt sf/f:n olevan synonyymi psykedeelisyydelle tai surrealismille. Se, että novelli edustaa scifi- tai fantasiagenreä, ei tarkoita vapautta logiikasta. Henkilöt ja niiden nimet

Novelli on suppea tarinamuoto ja sen henkilögalleria on syytä pitää mahdollisimman pienenä. Jokaisen hahmon pitäisi tuntua oikealta, elävältä ihmiseltä eikä yksiulotteiselta pahvinukelta. Kirjoittajan täytyy tietää henkilöidensä elämäkerta pääpiirteissään, vaikka sitä ei kannatakaan selostaa tekstissä. Mieti myös hahmojen motiivien uskottavuutta.

Henkilöiden nimeäminen on taitolaji. Vaikka tuntuisi houkuttelevalta lainata nimiä television sf/f-sarjoista tai hyllystä löytyvistä fantasiakirjoista, sitä ei voi missään nimessä suositella. Muista, että muutkin ovat nähneet samat sarjat ja lukeneet samat kirjat. Koeta sen sijaan käyttää omaa mielikuvitustasi.

Jos henkilöiden nimeäminen tuottaa vaikeuksia, kannattaa hyödyntää nettiä, josta löytyy lukemattomia nimistösivuja ja nimigeneraattoreita. Jos olet epävarma nimen sukupuolesta, tarkista se. Tänä vuonna parissakin novellissa oli käytetty perustelematta naisen nimeä miehellä ja päinvastoin.

Kieli- ja tyyliseikat

Se, kenen näkökulmasta novelli kerrotaan, on tärkeää. Älä vaihda näkökulmaa kesken novellin, vaikka mielesi tekisikin. Jos näkökulma poukkoilee jatkuvasti henkilöstä toiseen ja takaisin, lopputulos on hyvin sekava. Parasta olisikin pitäytyä yhdessä tai korkeintaan parissa henkilössä, joiden näkökulmasta asioita tarkastellaan. Jos mukana on näkökulmanvaihdoksia, ei niitä kuitenkaan saisi sijoittaa kesken kohtauksen, saati kappaleen tai lauseen. Lukijan pitää pystyä ymmärtämään, kenen tarinaa novellissa lopulta seurataan.

Jos sijoitat novellisi myyttiseen menneisyyteen tai keskiaikaiseen maailmaan, ole varuillasi ettei tekstiin lipsahda nykyaikaisia termejä ja sanoja (esimerkiksi turisti, univormu ja niin edelleen). Mieti, millä tavalla henkilöt puhuvat kyseisessä maailmassa. Kielellä voi aina leikkiä, ei kuitenkaan niin, että tarinasta tulee liian vaikeaselkoinen. Kiinnitä huomiota myös oikeakielisyyteen; kielivirheet ärsyttävät lukijaa ja ohjaavat hänen huomionsa pois itse asiasta.

Lopetus

Novelliin kuuluu, että siinä on jonkinlainen ristiriita ja käänne. Jos mikään ei ole toisin tarinan loppuessa, ei kyseessä ole novelli. Lopetus on vaativa taiteenlaji ja tänäkin vuonna monen tekstin kompastuskivi. Lopetukseen olisi saatava tarinan päättävä kliimaksi tai ratkaisu novellin ristiriitaan. Sen on suljettava novellin tapahtumat jollain tavalla ja vastattava tarinan herättämiin kysymyksiin. Vaikka kaikkea ei tarvitsekaan selittää puhki, jonkinlainen sanotun ja merkityksen eheys novellista pitäisi löytyä.

Viimeistely

Moni tämänvuotisista teksteistä tuntui keskeneräiseltä ja kiireessä kirjoitetulta. Novellia ei kannata kirjoittaa parissa päivässä ennen deadlinea, sillä se näkyy heti tarinan laadussa. Novelli pitäisi kirjoittaa ajoissa, mielellään kuukausi tai pari ennen viimeistä postittamispäivää, jotta sitä ehtii hioa ja lukea moneen kertaan eri näkökulmista. Korjaa kirjoitusvirheet, sillä niiden jääminen tekstiin antaa kuvan huolimattomasta kirjoittajasta.

Viimeistely tarkoittaa novellin kohdalla usein myös tiivistämistä. Novaan lähetetyissä novelleissa on usein tyhjäkäyntiä etenkin alkupuolella. Monista tämänvuotisista novelleista olisi kannattanut poistaa ensimmäinen kolmannes kokonaan, jotta ne olisivat toimineet paremmin. Muista, että novellissa kaiken pitäisi viedä tarinaa eteenpäin. Kun olet saanut tekstisi valmiiksi ja tiedät miten tarina loppuu, mieti mikä on juonen kannalta oleellista, mikä pelkkää tyhjäkäyntiä. Myös dialogia kannattaa mahdollisuuksien mukaan tiivistää.

Käytä koelukijaa, jos mahdollista

Tänä vuonna mukana oli useita tarinoita, joista yksikään esiraatilainen ei pystynyt saamaan edes kovalla yrittämisellä selkoa: mistä on kyse, mitä tapahtuu ja keille tapahtuu? Jokaisen novellin juoni on kirjoittajan mielessä varmasti kristallinkirkas, mutta tapahtumien pitäisi avautua lukijoillekin.

Ennen lähettämistä novellin kannattaisikin luetuttaa yhdellä tai mielellään useammalla koelukijalla. He auttavat löytämään hämärät kohdat ja antavat arvokasta palautetta. Jos koelukijasi eivät ymmärrä tekstiäsi, eivät niin tee todennäköisesti tuomaritkaan.